Pormestari Lauri Lylyn vastaus valtuutettu Noora Tapion valtuustokyselyyn koskien ilmastonmuutokseen sopeutumisesta hoivapalveluissa Tampereella

Ajankohtaista

Kaupunginvaltuutettu Noora Tapion kysymys on ajankohtainen. Ilmaston lämpeneminen näkyy jo konkreettisesti poikkeuksellisten sääolojen yleistymisenä maailman eri puolilla. Suomessa hoito- ja hoivapaikkojen korkeat lämpötilat ovat nousseet esille erityisesti kesän 2018 aikana, mutta jonkin verran myös kuluvana kesänä.

Kesä 2018 oli erittäin poikkeuksellinen ulkoilman lämpötilojen suhteen. Hellepäiviä oli yli 60, kun niitä normaalisti on noin 15 kpl.

Hoito- ja hoivatilojen lämpöoloista säädetään Asumisterveysasetuksessa. Ikäihmisten hoivakodeissa huonelämpötila tulisi kesäkuumallakin saada pysymään alle 30 asteessa, ja lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa alle 32 asteessa. Tässä oli haasteita toissakesänä, kun 30 asteen hellejaksoja koettiin.

Uusiin ja peruskorjattaviin ikäihmisten asumispalvelutiloihin pyritään asentamaan jäähdytysjärjestelmät. Lähtökohtaisesti kaikki sairaalat, hoitolaitokset ja toimistorakennukset varustetaan jäähdytyksellä. Koulujen, opetusrakennusten ja päiväkotien erillistilat, esim. keittiöt, hallinto- ja neuvottelutilat sekä tietotekniikan opetustilat varustetaan jäähdytyksellä, jos lämpökuormat nostavat huonelämpötilan liian korkeaksi normaalikäytössä.

Sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso (jossa huonelämpötila on alle +27 astetta) pyritään saavuttamaan työ- ja opetustiloissa, mutta sisäilman lämpötila voi kuitenkin nousta yli tavoitearvojen esim. hellejakson aikana.

Koukkuniemessä järvivesijäähdytys on käytössä Jukola, Impivaara ja Toukola -rakennuksissa sekä se on suunniteltu Männistö- rakennukseen. Vanhoissa taloissa jäähdytysjärjestelmiä ei juurikaan ole. Myöskään terveysasemilla ei jäähdytystä yleensä ole, joskin Hatanpään terveysasemalle jäähdytyslaitteisto on asennettu jokin aika sitten.

Henkilökunta on esimerkiksi Koukkuniemessä ohjeistettu lisäämään tarvittaessa ilmastointia ja avaamaan ikkunoita, ja myös tuulettimia löytyy hoivapaikoista. Asukkaille tarjotaan kuumina päivinä myös tavallista enemmän juotavaa.

Henkilökuntaa taas on ohjeistettu pitämään taukoja normaalia useammin, juomaan riittävästi ja muutenkin huolehtimaan omasta jaksamisestaan. Työskentelyolosuhteiden seuranta on työturvallisuuslain perusteella työnantajan velvollisuus. Vaikka työsuojelulaissa lämpöoloille ei ole säädetty varsinaisia raja-arvoja, tulee työnantajan huolehtia siitä, että työilman lämpötilasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai vaaraa henkilöstön terveydelle ja turvallisuudelle. Lisäksi lämpöolojen arvioiminen on työterveyshuollon työpaikkaselvityksen oleellinen osa, jossa samalla arvioidaan lämpötilasta aiheutuvien terveystarkastusten tarve.

Hoito- ja hoivapaikkojen kohonneet lämpötilat nousevat kesäisin usein myös työsuojelutoimijoiden tietoon. Tällaisissa tilanteissa asia saatetaan Tilapalveluiden isännöitsijöiden tietoon, jotka ryhtyvät toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Kiinteistöjä peruskorjattaessa ja uusia rakennettaessa ilmastonmuutoksen tuomiin sään ääri-ilmiöihin varaudutaan entistä paremmin. Turvalliset sisäilmaolosuhteet pyritään varmistamaan suunnittelussa ensi sijassa passiivisin keinoin, mm. ikkunoiden sijainnilla ja varjostuksella. Uusia tiloja suunniteltaessa arvioidaan myös jäähdytyksen tarve. Näin toteutetaan myös valtuuston hyväksymiä Kestävä Tampere 2030 -linjauksia, joissa todetaan, että ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin varaudutaan. Yksi keino tässä on kaukojäähdytyksen lisääminen. Tampereen Sähkölaitos on laajentanut kaukojäähdytysverkkoa viime vuosina keskustan alueella, ja mm. Taysin alue on sen piirissä.

Toinen hyvä keino on kaupunkivihreän lisääminen. Täydennysrakentamisen oloissakin tulee turvata viihtyisät puisto- ja viheralueet, jotka tarjoavat helteillä varjoa ja suojaa. Tampereella on tänä vuonna testattu useissa kaavahankkeissa viherkerroin-työkalua, jolla pyritään turvaamaan riittävät viheralueet kasvavassa kaupungissa.

Tampereen kaupungin riskienhallinta ja pelastustoimi ovat myös tunnistaneet valtuustokysymyksen nostaman riskin.

Kansallinen riskiarvio laadittiin sisäministeriön johdolla vuonna 2018. Sen mukaan turvallisuusympäristö on muutoksessa monestakin syystä. Yksi keskeinen asia on sää- ja ilmastoriskien vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen. Muutos lisää vaaratekijöiden aiheuttamia riskejä muuttamalla näiden ilmiöiden esiintymistiheyttä ja voimakkuutta sekä niiden tyypillistä esiintymisajankohtaa. Lisäksi muutoksen todetaan tuovan uusia hitaammin syntyviä suoria riskejä muun muassa terveysturvallisuudelle. Riskiarviossa todetaan, että terveysriskejä ovat jo nykyisin esiintyvät helteen aiheuttamat terveyshaitat, vesiepidemiat, vektorivälitteiset infektiosairaudet, liukastumistapaturmat sekä kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat.

Kansallisen riskinarvion rinnalla laadittiin vuonna 2018 pelastuslaitosalueittain alueelliset riskiarviot. Valmistelun ohjausryhmänä toimi Pirkanmaan valmiustoimikunta, jota täydennettiin kuntien, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin edustajilla. Tampereen kaupungin edustajat olivat mukana sekä ohjausryhmässä että varsinaisessa työryhmässä. Tarkasteluun valittiin kymmenen keskeistä ja merkittävää alueellista riskiä. Useat riskit liittyvät tavalla tai toisella ilmastonmuutokseen. Yhtenä tarkastelun kohteena on ollut muun muassa laajavaikutteinen luonnon ääri-ilmiö. Erityisenä tarkastelun kohteena on ollut myrskyjen, tulvien ja laajojen metsäpalojen aiheuttamat vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Työn tuloksia on jo hyödynnetty ja tullaan hyödyntämään myös Tampereen kaupungin valmiussuunnittelussa ja varautumisessa häiriötilanteisiin.

Osana Kestävä Tampere 2030 -ohjelmaa on käynnistetty ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman valmistelu. Suunnitelma tehdään yhteistyössä eri kaupungin toimijoiden kanssa ja siinä kartoitetaan myös sään ääri-ilmiöihin, kuten poikkeukselliseen kuumuuteen, liittyvät riskit ja sopeutuskeinot. Tavoitteena on, että työ valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Sopeutumissuunnitelmaan liittyen on juuri valmistunut ilmastonmuutoksen riskiarviointi, joka tehtiin osana kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen edellyttämää Tampereen kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmaa, eli niin sanottua SECAP-raporttia. Siinä on kartoitettu ilmastonmuutoksen riskejä Tampereen alueella. Raporttiluonnoksen mukaan suurimmat riskit liittyvät rankkasateisiin ja myrskyihin. Äärimmäisen kuumuuden riskitasoa pidetään kohtalaisena, mutta sen ennakoidaan kasvavan jo lyhyessä ajassa eli alle 5 vuoden aikana.

Ilmaston lämpeneminen on siis huomioitu monin eri tavoin sekä kansallisessa, alueellisessa että paikallisessa riskiarviossa. Arviot ja toimenpiteet eivät kuitenkaan suoraan käsittele esimerkiksi kohonneiden lämpötilojen vaikutuksia kaupungin työntekijöihin tai hoivapalveluiden asiakkaisiin. Jatkossa lämmön nousemisen aiheuttamia vaikutuksia ja toimenpiteitä onkin tarpeen suunnitella laajemmin myös tästä näkökulmasta erityisesti saneeraus- ja uudisrakennushankkeissa.

Lopuksi toteaisin, että se tärkein keino ehkäistä terveydelle haitallisia säätiloja on ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kansainvälisesti sovittuun 1,5 asteeseen. Se on myös Tampereen kaupungin tavoite ja haluamme tehdä oman osuutemme ilmastotalkoissa ja siksi kaupunkistrategian tavoitteena on hiilineutraali Tampere vuoteen 2030 mennessä. Pormestariohjelman päivityksessä todetaan, että tähän tavoitteeseen tähtäävä Kestävä Tampere -tiekartta päivitetään kuluvan valtuustokauden aikana.